Blogi - Sivu 5 8:stä - Radonfix

Monenmoista radonjärjestelmää

Lehdistössä esitellään aika ajoin niin RadonFixin kuin sen kilpailijoiden tarjoamia radonpoistojärjestelmiä. Ottamatta nyt kantaa yksittäisten kilpailijoiden ratkaisuihin tai mainitsematta yritysten nimiä, niin ajoittain hieman hämmästyttää lukea lehdistöstä juttua muiden valmistajien radonjärjestelmistä.

Esiteltiinpä yhdessä lehdessä äskettäin sellaistakin ratkaisua, jossa järjestelmän huoltokaivo puhaltimineen laitetaan – ainakin valokuvan perusteella – selvästi maan alle ja kaivon päälle lapiodaan puolisen metriä maata. Homma saattaakin toimia hyvin niin kauan kuin puhallin toimii normaalisti. Puhaltimilla kun on kuitenkin taipumus vikaantua, niin entäs sitten kun tulee huoltotarve: lapio esiin ja kaivuhommiin? Ongelmana umpinaisissa tiloissa on myös se, että puhallin ”hikoilee” tällöin kovasti ja kaivo on tämän johdosta hyvin märkä.

RadonFix-tuoteperhe on puolestaan suunniteltu sekä loppukäyttäjän että asennusmiesten kannalta erittäin toimivaksi. Lue lisää

Pikamittaus ei paljasta radonin vuosikeskiarvoa

Aina välillä törmää lehtiä lukiessaan kummallisiin väittämiin radonista ja radonpitoisuuden mittaamisesta. Vähän aikaa sitten huomasimme lehtijutun, jossa väitettiin, että pikamittaus olisi hyvä keino mitata kodin todellinen radonpitoisuus. Artikkelin väite on kuitenkin harhaanjohtava: kiinteistön todellinen radontaso voidaan todeta luotettavasti vain mittaamalla radonin vuosikeskiarvo. Todellinen vuosikeskiarvo saadaan selville vain suorittamalla radonin pitkäaikaismittaus 2 kuukauden ajan talvikaudella eli marras-huhtikuussa. Pikamittareiden antamista tuloksista ei voi päätellä radonin vuosikeskiarvoa ollenkaan! Lue lisää

Julkisten rakennusten radonongelmasta – ei kovin mediaseksikästä

Ylen pääuutislähetyksessä oli keskellä heinäkuuta insertti tärkeästä aiheesta: julkisten tilojen radonpitoisuuksista. Säteilyturvakeskus on erittäin huolestunut siitä, ettei julkisten tilojen radonpitoisuuksia seurata riittävästi edes tunnetuilla radonalueilla Suomessa. Koska työpaikoilla suoritetuista radonmittauksista tulee raportoida vain mikäli radonarvo 400 Bq/m³ ylittyy, ei STUKilla ole itse asiassa edes tietoa siitä, millä mallilla yksityisten työpaikkojen ja julkisten tilojen radonmittaukset ovat.

Työpaikkojen radonmittaukset ovat tietyin poikkeuksin pakollisia ns. radonkunnissa sijaitsevissa työpaikoissa. Radonkunnaksi kutsutaan sellaista kuntaa, jonka alueella tehdyistä pientalojen radonmittauksista vähintään 10 % ylittää raja-arvon 400 Bq/m³. Lista radonkunnista löytyy STUKin sivuilta.

Radon kertyy ihmisen elimistöön pitkävaikutteisesti. Altistuminen korkeille radonarvoille alkaa pahimmassa tapauksessa jo päiväkodissa. Nuorena alkanut altistuminen säteilylle on todella vakava asia! Lue lisää

Radon – pohjoiseurooppalaisten vitsaus

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa asuntojen radonpitoisuudet ovat Euroopan korkeinta tasoa. Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on 96 Bq/m³, kun taas esimerkiksi Saksassa se on 50 Bq/m³, Ranskassa 66 Bq/m³ ja Englannissa 20 Bq/m³. Ruotsissa ja Norjassa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomeakin korkeampi.

Erityisen korkeita radonarvoja mitataan pientaloasunnoissa. Suomessa pientaloasuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on 121 Bq/m³. Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan noin 15 %:ssa maamme pientaloista ylitetään radonarvo 200 Bq/m³ eli uudisrakennusten korkein sallittu radonpitoisuus. Toki tämä 15 % kaikista pientaloista sisältää myös vanhempaa rakennuskantaa. Vanhojen rakennusten korkein sallittu radonarvo on 400 Bq/m³.

Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät niin maaperästä, ilmastosta kuin rakennustekniikasta. Lue lisää

Radonia kesämökillä?

Miksi puhumme radonista keskellä parhainta lomakautta? Radon on erittäin vakava asia. Se aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 300 keuhkosyöpää. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää erityisesti tupakoitsijoiden keuhkosyöpäriskiä entisestään. Monet suomalaiset viihtyvät vapaa-ajan asunnoillaan entistä pidempiä aikoja. Koska radonriski kasvaa pitkäaikaisen oleskelun myötä, voi ympärivuotinen mökkeily kasvattaa radonriskiä huomaamatta. Näin on varsinkin siitä syystä, ettei radonia voi haistaa, maistaa eikä havaita muuten kuin mittaamalla.

Kesämökin radonpitoisuutta ei valitettavasti voi mitata luotettavasti kesällä. Luotettavin mittaustulos saadaan tekemällä radonin pitkäaikaismittaus vähintään 2 kuukauden ajan marras-huhtikuussa. Lue lisää

Radonongelman poistaja: RadonFix

Kun asunnossa on mitattu viitearvot ylittävä radonpitoisuus (yli 400 Bq/m³), on radonkorjaus välttämätön. Onnistunut ja turvallinen radonremontti vaatii ammattilaisen apua sekä remontin suunnitteluun että toteutukseen. Ammattilaisen käyttäminen tulee tee-se-itse -remontteja edullisemmaksi: asiantuntija osaa suunnitella juuri oikeat toimenpiteet tietyn kiinteistön radonarvojen alentamiseksi. Näin taataan se, että radonarvot saadaan hyväksytylle tasolle.

Kotimainen RadonFix-tuoteperhe on kehitetty suomalaisten kotien erityisvaatimuksiin. RadonFix-poistojärjestelmät ovat paitsi täydellisen tiiviitä niin myös asennusturvallisia. Tiiveys on radonin poistojärjestelmissä erityisen tärkeää. RadonFix-tuotteissa käytettävä polyeteenikalvo kiinnitetään jo tehtaalla. Asentajan ei tarvitse mennä erikseen kaivantoon sitä asentamaan. Tämän ansiosta järjestelmä on aina tiivis, asentajan kannalta työturvallinen sekä nopeampi asentaa. Lue lisää

Radonraportissa punaista, radonarvot korkeat, mitä teen?

Radonin mittaustulosten saaminen on asiakkaalle usein jännä hetki. Erityisen kuumottava tilanne on silloin kun osa saaduista mittaustuloksista on merkitty punaisella: asunnon radonarvo on sallittua korkeampi ja radonkorjausta edellytetään (Korjausedellytys 3).

Radonarvon viitearvo on 400 Bq/m³. Kun radonin pitkäaikaiskeskiarvo ylittää tämän, on radonkorjauksiin ryhdyttävä. Vaatimus radonkorjauksista perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamaan ohjeeseen radonin sallitusta enimmäisarvosta sekä Säteilyturvakeskuksen (STUK) radonkorjausohjeisiin.

Mitä sitten pitäisi tehdä ihan ensimmäiseksi? RadonFixin asiakkaille suosittelemme ensimmäiseksi ottamaan yhteyttä meihin. Asiantuntijamme keskustelevat kanssanne eri vaihtoehdoista sekä suunnittelevat ammattitaidolla asuntonne radonkorjauksen. Lue lisää

Radonraportissa keltaista ja oranssia – mitä teen, kun radonia löytyi ja korjausta suositellaan?

Mitä tahansa radonraportissa lukeekin, niin ei kannata pelästyä. Radonarvot on yleensä mahdollista saada korjattua normaaleiksi. Korjaussuositus tarkoittaa sitä, että radonarvot ovat kyllä koholla, mutta ne eivät ole kriittisen korkeat. Korjaussuositukset on jaettu kahteen eri luokkaan kiireellisyyden mukaan.

Asiakkaan saamassa raportissa oranssilla merkityt rivit eli ”Korjaussuositus 2, korjausta suositellaan” tarkoittavat tilanteita, joissa radonarvo on 300-399 Bq/m³. Vanhoissa asunnoissa radonpitoisuus saa olla korkeintaan 300 Bq/m³. EU:n uusi säteilydirektiivi tulee voimaan vuonna 2018 ja siinä radonin maksimiarvoksi on määritelty myös 300 Bq/m³. Suosittelemme kaikille asiakkaillemme ennakkovarautumista direktiivin määräyksiin. Tämän vuoksi oranssilla merkityt tilat kannattaa ehdottomasti korjata kuntoon ja radonturvallisiksi. Tällaiset korjaustoimet eivät yleensä vaadi suuria investointeja tai rakenteiden purkamista, vaan radonarvot saadaan palautettua normaalille tasolle esimerkiksi ilmanvaihto- ja tiivistysratkaisuilla. Lue lisää

Tamperelainen radonremontti

Asiakkaamme asuu 14 huoneiston taloyhtiössä, jonka omistaa yksityinen vuokranantaja. Talo on rakennettu 1930-luvulla. Mittauksen tilannut vuokralainen oli kysellyt Vuokraisännältä radonmittauksen perään, koska talo sijaitsee Pispalassa, Tampereen hyvin tunnetulla radonalueella. Vuokraisäntä ei mittausta halunnut tehdä, joten vuokralainen tilasi mittauksen itse, omalla kustannuksellaan meiltä.

Mittaustulos oli tämän kauden tähänastinen mittausennätyksemme! Asunnosta saatu mittaustulos oli peräti 10 866 Bq/m³ ja siitä laskettu vuosikeskiarvokin 9055 Bq/m³, radonpitoisuuden raja-arvon ollessa tällaiselle 30-luvun talolle 400 Bq/m³! Lue lisää

Tshernobylin ydinlaskeuman tuoma säteilyannos pieni sisäilman radoniin verrattuna

Kuluneella viikolla on muisteltu 30 vuotta sitten tapahtunutta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta. Lehdistössä on näkynyt paljon pohdintaa siitä, miten onnettomuudesta seurannut säteily on vaikuttanut Suomeen ja suomalaisiin.

Helsingin Sanomissa julkaistiin keskiviikkona 20.4.2016 Matti Mielosen kirjoittama artikkeli radioaktiivisuudesta, ydinlaskeumasta sekä Tshernobylin onnettomuuden mahdollisista vaikutuksista Suomen syöpätilastoihin. Onnettomuuden vaikutus kalpenee sisäilman radonin rinnalla.

Artikkelissa haastateltujen tutkijoiden mukaan ydinlaskeuman aiheuttamat syöpätapaukset Suomessa olivat välittömästi onnettomuuden jälkeen mahdollisesti muutamia vuosittain. On myös mahdollista, ettei Tshernobyl ole aiheuttanut meillä yhtään syöpää. Sen sijaan suomalaisten tulisi olla huolissaan sisäilman radonista. Suomen maaperä on hyvin uraanipitoista ja tämän vuoksi radon on meillä todellinen ongelma. Radon aiheuttaa joka vuosi noin kolmesataa keuhkosyöpää. Lue lisää