Suomessa ja muissa Pohjoismaissa asuntojen radonpitoisuudet ovat Euroopan korkeinta tasoa. Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on 96 Bq/m³, kun taas esimerkiksi Saksassa se on 50 Bq/m³, Ranskassa 66 Bq/m³ ja Englannissa 20 Bq/m³. Ruotsissa ja Norjassa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomeakin korkeampi.

Erityisen korkeita radonarvoja mitataan pientaloasunnoissa. Suomessa pientaloasuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on 121 Bq/m³. Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan noin 15 %:ssa maamme pientaloista ylitetään radonarvo 200 Bq/m³ eli uudisrakennusten korkein sallittu radonpitoisuus. Toki tämä 15 % kaikista pientaloista sisältää myös vanhempaa rakennuskantaa. Vanhojen rakennusten korkein sallittu radonarvo on 400 Bq/m³.

Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät niin maaperästä, ilmastosta kuin rakennustekniikasta. Suomen maaperässä on runsaasti graniittia ja graniitti puolestaan sisältää keskimääräistä enemmän uraania. Radon on uraanin hajoamistuote. Uraaniesiintymien alueelliset vaihtelut ovat varsin suuria: eniten sitä on Lahden seudulla, Kymenlaaksossa sekä Itä-Uudellamaalla. Radonongelmaisia alueita on kuitenkin ympäri Suomen, myös Lapissa. Radon on erityisongelma sora- ja hiekkaharjuille rakennetuissa taloissa, joissa sitä esiintyy huomattavasti enemmän kuin muualla. Hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa, ja tämän ilman radonpitoisuus on usein erittäin korkea (10 000 – 100 000 Bq/m³ tai jopa enemmän).

Talvella, kylmän maan aikana, radonpitoista ilmaa pääsee kulkeutumaan rakennusten sisälle ulko- ja sisäilman paine-erosta johtuen. Talvella radonpitoisuudet ovatkin suuremmat kuin kesäkautena. Tästä johtuu myös se, että radonin virallinen mittauskausi on talvella.

Suomen maaperälle emme voi mitään, emmekä oikein ilmastollekaan – ainoa tapa vaikuttaa oman talon radonpitoisuuteen onkin siis oikea rakennustekniikka. Varsinkin harjualueilla olevien pientalojen, ensimmäisen kerroksen asuntojen sekä työpaikkojen radonpitoisuus tulisikin STUK:in mukaan aina mitata. Kun pitkäaikainen radonarvo on selvillä, voidaan pelottavan korkeatkin radonarvot korjata kuntoon joko yksinkertaisilla korjaustoimilla (esim. tiivistys) tai RadonFix-radonpoistojärjestelmän avulla.

Lähteet:

STUK. Radonin lähteet. http://www.stuk.fi/aiheet/radon/radon-suomessa

Geologian tutkimuskeskus. Uraani – ydinvoiman energiametalli. http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/uraani/