Sosiaali-ja terveysministeriön päätöksen (n:o 944/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saa ylittää arvoa 300 Bq/m³. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m³. Mikäli huoneilman radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m³, tulee korjaustoimenpiteisiin ryhtyä.
Mikäli radonpitoisuus on 200–300 Bq/m³, Säteilyturvakeskus suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia. Mikäli huoneilman radonpitoisuus alittaa 200 Bq/m³, huonetilan radonturvallisuus on riittävä.
Lähde: Säteilyturvakeskus STUK
Rakennustapa vaikuttaa radonpitoisuuteen
Yleisin pientalon perustamistapa on sokkeli ja maanvarainen laatta. Laatan ja sokkelin välin jää perinteisessä rakennustavassa rako, josta radon pääsee asuntoon. Ilmaa läpäisevä kevytsoraharkko perusmuurin materiaalina voi vielä pahentaa tilannetta. Sama ongelma kohdataan, kun kevytsoraharkkoa käytetään valubetonin sijasta materiaalina kellari- ja rinnetalojen maanvastaisissa seinissä.
Ryömintätilainen perustus on sen sijaan radonturvallinen perustamisratkaisu, mikäli radonin pääsy sisätiloihin on estetty tiivistämällä alapohjan liitokset ja läpiviennit ja huolehtimalla ryömintätilan tuuletuksesta. Suomessa pientaloissa suhteellisen harvinainen reunajäykistetty laatta on myös radonturvallinen ratkaisu. Toimiva ilmanvaihto pienentää asunnon radonpitoisuutta. Radonin kannalta paras vaihtoehto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
Asuntosi radontilanteen saat selville helpolla ja edullisella mittauksella.
Radonmittaus – tilaa palvelu Talokuntoon.fi-verkkokaupasta.
Radonkorjaus – tilaa palvelu Talokuntoon.fi-verkkokaupasta.
Lähde: Säteilyturvakeskus STUK
