Usein kysyttyä

RADONMITTAUKSISTA

K: Mitä tarkoittavat lyhenteet Rn, Bq ja Bq/m³?

V: Rn on radonin (²²²Rn) kemiallinen merkki. Radon on uraanisarjaan kuuluva radioaktiivinen kaasu. Se syntyy uraanista useiden hajoamisten kautta. Yksikköä becquerel eli Bq käytetään ilmaisemaan radioaktiivisen aineen aktiivisuutta. Yksi becquerel tarkoittaa yhden atomiytimen virityksen purkautumista sekunnin aikana. Becquerelien määrä ilmaisee säteilyn voimakkuuden. Asuinrakennuksen radonpitoisuus ilmaistaan arvolla becquereliä kuutiometrissä ilmaa eli Bq/m³. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 944/92 mukaan asuinrakennuksen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi Suomessa ylittää arvoa 300 Bq/m³ vanhoissa rakennuksissa tai 200 Bq/m³ uusissa rakennuksissa.

K: Miksi radon on vaarallista?

V: Ilmassa olevat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin ja tarttuvat keuhkojen sisäpintaan, missä ne lähettävät alfasäteilyä. Keuhkojen saama säteilyannos lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa noin 300 ihmistä vuodessa saa radonperäisen keuhkosyövän.

K: Milloin radonia on syytä epäillä?

V: Maaperä on radonin merkittävin lähde. Radonia voi kuitenkin esiintyä missä vain, myös niillä alueilla, joissa sitä ei luonnostaan ole. Radon siirtyy esim. alapohjan täyttösorassa.

K: Epäilen, että talossamme on radonia, mitä voidaan tehdä?

V: Ainoa tapa selvittää kodin tai työpaikan radonpitoisuus on tehdä mittaus. Radon on hajuton, mauton ja väritön kaasu, jota ihminen ei voi havaita aistinvaraisesti.

K: Kuulin, että tietyillä työpaikoilla pitäisi suorittaa radonmittauksia. Mistä tiedän, koskeeko tämä meidän yritystä?

V: Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan radonmittaus on pakollinen tietyissä kunnissa sijaitsevilla tavanomaisilla työpaikoilla sekä julkisissa tiloissa (koulut, päiväkodit, sairaalat ym.). STUK ylläpitää listaa näistä ns. radonkunnista, joissa työpaikkojen radonarvot tulee mitata. Mittausvelvoite koskee erityisesti rakennusten alemmissa kerroksissa – maan alla ja ensimmäisessä kerroksessa – sijaitsevia tiloja, joihin radonia pääsee kulkeutumaan enemmän. Ajantasainen lista radonkunnista löytyy STUKin sivuilta: https://www.stuk.fi/documents/12547/8091350/Radonin+mitausvelvoitealueet+uuden+s%C3%A4teilylain+mukaan/343cd380-643f-60c3-f7ee-a13da41931b4

Radonpitoisuus tulee mitata kaikissa maan alla sijaitsevissa pysyvissä työtiloissa, vaikka ne eivät sijaitsisikaan radonkunnassa. Radonpitoisuus on myös mitattava kaikissa harjulla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostelmilla sijaitsevissa työtiloissa, riippumatta niiden sijaintikunnasta.

On tärkeä huomata, että mittausvelvollisuus koskee niin omissa toimitiloissa kuin vuokratiloissa toimivia yrityksiä. Tilojen mahd. radonkorjaukset ovat puolestaan kiinteistön omistajan vastuualuetta.

K: Mitä ovat radonkunnat?

V: Radonkunnaksi kutsutaan sellaista paikkakuntaa, jonka pientaloissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 % ylittää radonin viitearvon eli 300 Bq/m³. Tällaisella paikkakunnalla sijaitsevalla tavanomaisella työpaikalla tai julkisessa tilassa on mitattava tilojen radonpitoisuus. Velvollisuus koskee erityisesti rakennuksen alemmissa kerroksissa ja ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevia tiloja. Säteilyturvakeskus STUK ylläpitää ajantasaista listaa radonkunnista.

K: Miten mittaus tehdään, onko pikamittausta?

V: Viranomaisten asettamat raja-arvot radonin määrälle ovat vuosikeskiarvoja. Vuosikeskiarvon mittaamiseksi radonmittaus tulee suorittaa Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä mittausmenetelmällä. Ongelma ei niinkään ole markkinoille viime vuosina ilmaantuneiden ”radonpikamittareiden” mittaustarkkuus vaan se, että keuhkosyövän ehkäisyssä on radonpitoisuuden vuosikeskiarvon määrittäminen keskeistä säteilykuormituksen määrittelemiseksi. Pikamittareiden tuloksia ei voida luotettavasti muuntaa vuosikeskiarvoiksi.

K: Mihin tarkoitukseen pikamittarit ovat?

V: Käytännön ongelma pikamittareiden käytössä on se, että lyhyen aikavälin – esim. 48 tunnin – perusteella tehdyn mittauksen tuloksia ei voida luotettavasti muuntaa vuosikeskiarvoksi. Mittaustulos kuvaa vain ja ainoastaan mittausajan keskiarvoa, ei vuosikeskiarvoa. Pikamittari voi olla hyvä, jos ennen radonkorjausta mitataan radonarvot ja sama tehdään heti korjauksen jälkeen uudelleen. Tällöin nähdään, onko radonpitoisuus lähtenyt laskuun. Virallinen tarkistusmittaus radonkorjauksen jälkeen tulee kuitenkin aina suorittaa Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä mittauspurkkimenetelmällä.

K: Minulle tarjottiin pikamittausta ja kerrottiin mittarilla olevan CE-merkintä. Sen vakuutettiin olevan siksi turvallinen ja että mittaria voidaan myydä ja vuokrata virallisesti. Mistä on kyse?

V: CE-merkintä ei ole yleinen turvallisuusmerkki, eikä kaiken kattava turvallisuuden tae kuluttajille. Direktiivit eivät kata tuotteen kaikkia ominaisuuksia, esim. käyttöominaisuuksia, vaan vain tietyn osan, esim. mekaanisen kestävyyden tai syttyvyyden. Mittarin tärkein käyttöominaisuus on luonnollisesti mittaustarkkuus, mutta tästä CE-merkintä ei kuitenkaan kerro mitään. Se ei kerro edes sitä, että laitetta olisi millään tavalla testattu. CE-merkintä ei myöskään erottele tuotteiden paremmuutta. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja vain ilmoittaa viranomaisille, että tuote täyttää direktiivien oleelliset turvallisuusvaatimukset. CE-merkintä voidaan yleensä kiinnittää tuotteeseen ilman puolueettoman osapuolen suorittamaa testausta.

K: Kauanko radonmittaus kestää?

V: Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta. Mittauksen voi suorittaa aikavälillä syyskuun alku – toukokuun loppu.

K: Minne asetan mittarit?

V: Mittauspurkkien kanssa toimitetaan asennusohje. Useampikerroksiseen taloon tulee yksi purkki sijoittaa alimpaan kerrokseen ja toinen seuraavaan. Suuressa talossa useamman mittauspurkin käyttö on suositeltavaa.

K: Mitä radonmittaussarjassa tulee mukana?

V: Tilattu määrä mittauspurkkeja, asennusohjeet sekä valmiiksi maksettu purkkien palautuskuori, jolla purkit palautetaan laboratorioon analysoitavaksi.

K: Onko markkinoimanne radonmittausmenetelmä varmasti luotettava ja viranomaisten hyväksymä?

V: RadonFix Suomi Oy:n tarjoamilla AlphaRadon-mittauspurkeilla on Suomen Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksyntä. Jotta STUK antaa hyväksyntänsä radonmittausmenetelmälle, täytyy laboratorion mittauslaitteet kalibroida vuosittain ja toimittaa tästä todistus STUKiin. Samoin laboratorion pätevyys tulee tarkastaa ja hyväksyttää vuosittain. STUK antaa hyväksyntänsä vain sellaisille menetelmille ja laboratorioille, jotka ovat esittäneet vaaditut todistukset.

AlphaRadonin laboratoriot sijaitsevat Irlannissa ja niillä, kuten mittauspurkeillakin, on STUKin hyväksyntä. AlphaRadon-mittauspurkkeja markkinoidaan Suomen lisäksi muissakin EU-maissa, esimerkiksi Irlannissa ja Iso-Britanniassa.

STUKin hyväksymistä radonmittausmenetelmistä saa lisätietoa STUKin sivuilta: https://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilyn-kayttajalle/sateilymittaukset/stukin-hyvaksymat-radonmittausmenetelmat

K: Kauanko purkkien analysointi kestää?

V: Tulos tulee tyypillisesti noin 2-4 viikon kuluttua purkkien palautumisesta. Mittauskauden loppupuolella laboratorio voi ruuhkautua, jolloin analysointi voi kestää hieman pidempään.

RADONKORJAUKSISTA

K: Taloni on 1990 valmistunut rinnetalo. Talossani mitattiin 333 Bq/m³ radonpitoisuus. Mitä tulisi tehdä?

V: Kysymyksestä ei käy ilmi, onko ilmoitettu 333 Bq/m³-arvo vuosikeskiarvo vai mittausajan tulos. Vuosikeskiarvo lasketaan kertomalla mittauskauden tulos luvulla 0,9. Jos lukema on mittausajan tulos, suosittelemme ilmanvaihdon säätämistä ja uusintamittausta. Mikäli vuosikeskiarvo niin kannattaa ehdottomasti suunnitella korjaustoimenpiteet.

K: Juuri valmistuneessa talossani radonin vuosikeskiarvo on 300 Bq/m³, mitä kannattaa tehdä?

V: Uudisrakentamisessa tulee huomioida radonturvallisuus. Mitattu arvo ylittää uudisrakennuksille asetetun 200 Bq/m³ enimmäisarvon. Kyseessä on rakennusvirhe, joka rakentajan tulee korjata kustannuksellaan.

K: Mitä radonkorjaustoimenpiteitä voin tehdä itse?

V: Itse voi suorittaa tiettyjä radonkorjaustoimenpiteitä, kuten vuotoreittien tiivistäminen, joista esimerkkeinä lattian ja seinän välinen rako, lattian muut läpiviennit jne. Lisäksi itse voi suorittaa Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet, kuten korvausilman lisääminen, venttiileiden ja suodattimien puhdistaminen, ilmanvaihtoputkistojen nuohoaminen, sekä ilmanvaihtokoneen säätöjen tarkistaminen.

K: Miten valitaan oikea radonkorjausmenetelmä?

V: Jos talo sijaitsee soraharjulla, ulkopuolinen radonkaivo on hyvä ratkaisu. Muussa tapauksessa sisäinen imupiste keskeiselle paikalle taloa tai sokkeli-imuri. Oikeanlaisen korjausmenetelmän valitsemiseksi kohteessa on syytä tehdä asiantuntijan tarkastus. Asiantuntija voi esimerkiksi radonnuuskinnan avulla selvittää, mistä radon virtaa rakennukseen ja valita parhaan menetelmän radonkorjaukseen tiedon perusteella. Radonimureita käytetään korkeissa pitoisuuksissa (yli 600 Bq/m³), joissa yksinkertaiset korjaustoimenpiteet eivät auta.

K: Kauanko radonremontti kestää?

V: Yksittäisissä omakotitaloissa ja huoneistoissa keskimäärin 1-2 päivää.

K: Paljonko radonremontti maksaa?

V: Keskimäärin 700 € – 6 000 €, riippuen korjauksen laajuudesta.

K: Voiko radonremonttia tehdä talvella?

Kyllä voi.

K: Mitä huoltotoimia radonpoistojärjestelmä vaatii?

V: Säännöllisen puhaltimen tarkastuksen ja puhdistuksen. Huippuimuriin voi kertyä roskia sekä talvella jäätä, joka on poistettava. Huoltokaivossa oleva puhallin ei tarvitse huoltoa. Tuuletuspaaluun voi kertyä talvella jäätä, joka on poistettava.

K: Mitä jos jotain särkyy radonremontin aikana?

V: Vastuumme on rajoitettu 25 000 euroon per vahinko työnkohteena olevassa omaisuudessa (radonpoistojärjestelmä). Muulle ympäristölle aiheutetun vahingon maksimikorvausmäärä on
1 000 000 (miljoona) euroa. Vahinko korvataan aina vakuutusyhtiön päätöksen mukaan.

K: Saako radonkorjauksesta tehdä kotitalousvähennyksen verotuksessa?

V: Kyllä, yksityisasiakkaallamme on mahdollisuus tehdä omassa verotuksessaan kotitalousvähennys, suuruudeltaan 45 % arvonlisäverollisista työkustannuksista. Kotitalousvähennyksen saaminen edellyttää, että työ on tehty kiinteistössä johon asukkaalla on kotitalousvähennysoikeus (oma tai vanhempien asunto tai vapaa-ajan asunto). Lisäksi on syytä huomioida 100 euron omavastuuosuus vuoden aikana teetetyistä kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvista töistä.

K: Miten kotitalousvähennystä haetaan?

V: Vähennystä voi hakea kahdella eri tavalla:

Tapa 1: Verottajan lomakkeella 14A veroilmoituksen/veroehdotuksen liitteenä. Meiltä asiakas saa halutessaan ko. lomakkeen sekä ohjeet ja valmiiksi täytetyn mallipohjan lomakkeeseen.

Tapa 2: Maksettuaan laskun voi asiakkaamme hankkia muutosverokortin, jossa kotitalousvähennys on huomioitu. Tällöin asiakkaan veroprosentti pienenee ja edun saa ”heti”. Verokortin muuttaminen onnistuu joko paikallisessa verotoimistossa tai vaivattomasti internetissä: www.vero.fi/verokortti