Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Radonkaasua pääsee taloon mm. läpivienneistä, betonihalkeamista sekä tiivistämättömistä saumakohdista. Pitkäaikainen asuminen suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa noin 300 henkeä saa vuosittain keuhkosyövän radonin johdosta.
Radontutkimukset ja -korjaukset edellyttävät erikoisammattitaitoa, kehittyneitä menetelmiä ja jatkuvaa laaduntarkkailua. RadonFix Suomi Oy palvelee asiakkaitaan kaikissa radoniin ja sen torjuntaan liittyvissä projekteissa. Palveluvalikoimaamme kuuluvat radonpitoisuuksien mittaaminen sekä kustannustehokkaiden radonkorjausten suunnittelu ja toteutus. Toimimme koko Suomen alueella. Katso oheinen video pientalon radonkorjauksesta RadonFix-tuotteilla.
Yrityksemme pitkä kokemus niin ilmanvaihdon parantamisessa kuin varsinaisten radontorjuntajärjestelmien asennuksessa auttaa meitä löytämään asiakkaidemme tarpeisiin parhaiten sopivat, turvalliset ja kustannustehokkaat ratkaisut. Tärkein tavoitteemme on tyytyväinen asiakas ja radonturvallinen koti.
RadonFix Suomi Oy:n juuret ovat Heinolassa, tunnetulla radonalueella. RadonFix-tuotteiden kehitys alkoi vuonna 2005 Insinööritoimisto Forestroomissa. Vuosien tutkimuksen ja jatkuvan tuotekehityksen tuloksena syntynyt ainutlaatuinen RadonFix-tuoteperhe palkittiin vuonna 2010 maakunnallisella INNOSUOMI-palkinnolla.
RadonFix Suomi Oy:n edustamat AlphaRadon-mittauspurkit saivat STUK:ilta virallisen hyväksynnän heti alkutaipaleellaan. Sittemmin olemme tehneet lisää innovaatioita, ja vuonna 2018 teimme yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Töissä ilman radonia -kampanjan, jonka tavoitteena oli lisätä työnantajien tietoisuutta radonin riskeistä ja sen mittaamisesta.
Suomessa sisäilman radonpitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin monissa muissa maissa. Vaikka osassa maakunnista mitataan korkeampia radonpitoisuuksia kuin muissa, voidaan koko Suomea pitää riskialueena, sillä kaikista kunnista löytyy riskirajojen yli mitattuja lukemia.
Miksi Suomessa sitten esiintyy erityisen korkeita radonpitoisuuksia? Yksi syy on Suomen kallio- ja maaperä – etenkin soraharjuilla sijaitsevista rakennuksista löytyy tavallista runsaammin radonia. Toinen vaikuttava seikka on Suomen kylmä ilmasto. Ulkona ollessa kylmää ja sisällä lämmintä, syntyy rakennukseen alipaine, jonka seurauksena maaperästä imeytyy radonpitoista ilmaa. Lisäksi rakennustapa vaikuttaa radonpitoisuuksiin. Kylmyyden takia Suomessa rakennetaan hyvin energiatehokkaasti, minkä takia ilma vaihtuu vähemmän. Lisäksi taloissa käytetään usein maavaraista lattialaattaa ja sokkelia, joiden väliin jää perinteisessä rakennustavassa rako, josta radon pääsee asuntoon. Näiden tekijöiden yhteissumma selittää korkeat pitoisuudet.
Radonmittaus suositellaankin tekemään kaikissa pientalo- ja rivitaloasunnoissa sekä kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa mittauskauden puitteissa. Lisäksi jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden radonriskialueilla. Katso tarkemmat tiedot riskialueista täältä: https://radonfix.fi/toissa-ilman-radonia/kenen-tulee-mitata/
Saimme viime vuoden lopussa uuden laitteen, radonnuuskijan.
Radonnuuskijan avulla voidaan nopeasti selvittää, mistä kohdista haitallinen radonkaasu virtaa sisätiloihin. Nuuskinnan tuloksien perusteella pystymme suosittelemaan hyvinkin kustannustehokkaita, tapauskohtaisia keinoja radonin vähentämiseen. Radonkorjaus voidaan tehdä ilmanvaihtoa säätämällä ja parantamalla, rakenteita tiivistämällä, mahdollisen olemassa olevan radonin poistojärjestelmän korjauksella/aktivoinnilla tai uuden poistojärjestelmän asentamisella.
Tässä vielä esimerkki: Huoneistossa oli purkeilla mitattu radonpitoisuus 670 Bq/m3. Nuuskinnassa löytyi 3 metrin matka olohuoneen ulkoseinän ja lattian rajasta, jossa nuuskija ilmoitti yli 5000 Bq/m3 pitoisuuden. Kyseessä oleva radonvuotokohta tiivistettiin ja huoneiston radonpitoisuus tippui alle 200 Bq/m3.
Pääset tilaamaan radonnuuskinnan näppärästi täältä.
RadonFix Suomi Oy:n edustamat AlphaRadon mittauspurkit ovat ensimmäisenä Suomessa saaneet Säteilyturvakeskuksen hyväksynnän työperäisen radonaltistuksen mittaukseen.
Kysymyksessä on työntekijälle annettava työvaatteisiin kiinnitettävä henkilökohtainen radonmittari, jota pidetään työaikana. Mittaus kertoo millaisen annoksen työntekijä on saanut työpaikallaan syöpää aiheuttavaa radonia.
Henkilökohtainen mittaus helpottaa mm. liikkuvassa maanalaisessa työssä olevien henkilöiden radonaltistuksen seurantaa.
STUK tiedotti viime vuoden loppupuolella merkittävistä muutoksista radonmittauksia koskevassa lainsäädännössä. Nämä uudet säädökset astuivat voimaan 15.12.2018. Muutoksien myötä radonin mittauskausi piteni useammalla kuukaudella – nyt mittauksia voi suorittaa syyskuun alusta aina toukokuun loppuun saakka.
Myös korjaustoimenpiteisiin täytyy ryhtyä alemmassa radonpitoisuuden raja-arvossa kuin aiemmin. Ennen sallittu raja-arvo ilman radonpitoisuudelle oli 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa, nyt se on laskettu alempaan lukemaan 300 Bq/m3. Radonriskikuntiin lisättiin samalla lukuisia uusia kuntia, ja niitä on nyt lähes tuplasti enemmän kuin aiemmassa listauksessa. Esimerkiksi kaikki pääkaupunkiseudun kunnat (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ovat korkean radonriskin aluetta.
Lainsäädäntö tiukentaa lisäksi työnantajien mittausvelvoitetta työpaikoilla. Mittaukset ovat jatkossa pakollisia kaikilla työpaikoilla, jotka sijaitsevat maan alla, ensimmäisessä kerroksessa, läpäisevällä maaperällä, tai joissa on aiemmin mitattu vähintään 10 % uutta raja-arvoa korkeampi radonpitoisuus. Lisäksi on aiheellista tarkistaa, onko työpaikkakuntasi radonriskikuntien listalla ja tarvittaessa ryhtyä mittaustoimenpiteisiin.
Lue lisää