Image Image Image Image Image Image Image Image Image

07 Tam

Kirjoittaja

Tulossa: kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien vähentämiseksi

7.1.2017 | Kirjoittaja |

Säteilyturvakeskus (STUK) julkaisi juuri joulun alla luonnoksen kansallisesta toimintasuunnitelmasta radonriskien vähentämiseksi. STUK toivoo kansalaisilta kommentteja ja ideoita suunnitelmaan 17.3.2017 mennessä. Lisätietoja tämän tekstin lopussa olevan linkin kautta.

Hieman kapulakielinen sanapari ”kansallinen toimintasuunnitelma” kätkee sisäänsä erittäin painavaa asiaa. Sisäilman radon aiheuttaa Suomessa arviolta 280 keuhkosyöpäkuolemaa vuodessa. Radon lisää erityisesti tupakoitsijoiden jo entisestään korkeaa keuhkosyöpäriskiä merkittävästi ja aiheuttaa toisaalta suurimman osan tupakoimattomien keuhkosyövistä. Radonia voi esiintyä lähes kaikkialla Suomessa.

Keuhkosyöpäriskiä voi vähentää paitsi tupakoinnin lopettamisella niin myös huolehtimalla kodin ja työpaikan radonturvallisuudesta. Toimintasuunnitelman luonnoksessa – joka siis saattaa vielä muuttua kansalaisilta tulleiden kommenttien ja ideoiden pohjalta – on esitelty 10 eri toimenpidettä radonturvallisuuden- ja -tietoisuuden lisäämiseksi sekä radonaltistuksen ja keuhkosyöpäriskin pienentämiseksi Suomessa.

1. Tehokas tiedotus radonriskeistä eri kohderyhmille

2. Asuntojen radonpitoisuuden viitearvot uusiksi. Toimintasuunnitelmassa jo olemassa olevien asuntojen radonpitoisuuden rajaksi asetetaan 300 Bq/m³ ja tulevien tavoitearvoksi 150 Bq/m³. Tämä olisi tulevien asuntojen osalta tiukennus nykyisiin määräyksiin. Nykyisten määräysten mukaan uusien asuntojen radonpitoisuus ei saa ylittää arvoa 200 Bq/m³. Ennen 31.10.1992 rakennusluvan saaneiden asuntojen radonpitoisuus ei saa ylittää arvoa 400 Bq/m³. Hieman ristiriitaista näissä uusissa rajoissa olisi se, että vuoden 1992 jälkeen rakennettujen, jo valmiiden kotien viitearvot saattavat nousta nykyisestä. Tämän ei luulisi olevan radontyössä tavoitteena.

3. Työpaikkojen sisäilman radonarvojen viitearvoksi asetetaan 300 tai 400 Bq/m³. Korkeampi viitearvo koskisi sellaisia rakennuksia, joissa työskennellään tavanomaista työpäivää lyhyempi aika.

4. Radontorjunta tehdään kaikkiin uusiin asuin- ja työpaikkarakennuksiin sekä julkisiin rakennuksiin koko maassa.

5. Sisäilman radonpitoisuus mitataan kaikissa uusissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä julkisissa tiloissa.

6. Kaikissa viitearvon ylittävissä rakennuksissa tehdään radonkorjaus.

7. Kaikki mitatut radonarvot ilmoitettaisiin kansalliseen, sähköiseen tietokantaan.

8. Kouluissa ja päiväkodeissa tehtäisiin tarvittavat radonmittaukset ja -korjaukset.

9. Asuntokaupan yhteydessä esitettäisiin asunnossa mitattu radonpitoisuus tai sovittaisiin radonmittauksesta.

10. Säteilylle altistuneiden työntekijöiden osalta käyttöön mahdollisesti henkilökohtaiset radonmittarit.

Lähteet ja lisätietoja:

STUK. 2016. Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseki. Luettavissa: http://www.stuk.fi/aiheet/radon/kansallinen-toimintasuunnitelma-radonriskien-ehkaisemiseksi

STUK. 2016. Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi (KATORRE) – ilman radonia terveempi elämä. Luettavissa: http://www.stuk.fi/documents/12547/103383/kansallinen-toimintasuunnitelma-radonriskien-ehkaisemiseksi-luonnos-kommentoitavaksi-19-12-2016.pdf/71ff7bdd-6d21-48f6-99a9-924607ed04af

Facebooktwitterlinkedin